The starting point in these paintings is a doll. The doll (kukla in Russian) becomes alive or remains lifeless and expresses different emotions that can, through their titles, convey narratives. The titles mostly refer to characters in Russian literature or music, or sometimes to twists and turns in my own life. The characters of Pique Dame by Tchaikovsky or Crime and Punishment by Dostoevsky flash into mind. Tatyana and Olga in Evgeni Onegin by Tchaikovsky (after Pushkin) have inspired me, just to mention few. Depressing, but also joyous news in our everyday media pour onto the canvas. The figure is sometimes clearer, other times a colour or some other feature within the painting moves the brush into a more ambiguous direction. There is room for interpretation. Even without the titles, I wish the paintings will appeal to the viewer.
Näissä maalauksissa lähtökohtani on nukke. Nukke (ven. kukla) muuntuu elolliseksi tai jää elottomaksi ja ilmaisee erilaisia tunnetiloja, joihin teosten nimien kautta saattaa liittyä tarinoita. Nimet viittaavat henkilöihin lähinnä venäläisessä kirjallisuudessa tai musiikissa, tai sitten vain oman elämäni koukeroihin. Tšaikovskin Patarouvan tai Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen henkilöt välähtävät mielessä. Tatjana ja Olga Tšaikovskin oopperassa Jevgeni Onegin (Puškinin tekstiin) ovat olleet innoittajiani, vain muutamia mainitakseni. Ahdistavat tai myös iloiset uutiset nykymediassa purkautuvat kankaalle. Hahmo on milloin selkeämpi, milloin taas väri tai jokin muu maalauksen sisäinen seikka kuljettaa sivellintä epämääräisempään suuntaan. Tulkinta jääköön vapaaksi. Ilman nimien tuomaa lisääkin toivon teosten puhuttelevan.